Pääsiäisen viettoa

Tiputiitiputtiputiputiiitöötituuu

pääsiäisen aikaan sitä vaan joutuu kituu...

No, ei vaisinkaan.

Kituminen oli ihan juksua.

Pääsiäisen olemme viettäneet monimuotoisesti.

No ekaks - pitkän perjantain aamuna Emäntä ja Isäntä eivät lähteneetkään töihin. Makoilin sohvalla ja odottelin, että saisin alkaa rauhassa nukkumaan. Mutta ei - sitten alkoi touhu. Sänkyvaatteet vaihdettiin. Imuri pörisi. Silistyslauta ja -rauta kaivettiin esiin. Pesukone pyöri. Pölyhuiska heilui. Emäntä huiski lattiamopilla. Lattiaa - onneksi - ei minua eikä Isäntää .

Ei puhettakaan rauhasta eikä nukkumisesta. Mrrrr (sellainen pehmeä mahan pohjasta lähtevä murahdus, joka on lempeä ja ymmärtäväinen murahdus).

Ja sitten lähdettiin Emännän kanssa. Mentiin metroon eikä jäätykään Hakaniemessä pois. Ei ollutkaan työpäivä. Jäimme pois vasta Kampissa. Pyörähdimme Narinkkatorilla (kerrankin oli lääniä valita sopiva kakkapaikka - hahaaa. Ihan poliisiauton viereen en viitsinyt mennä) ja poikkesimme kukkakauppaan ostoksille.

Sitten menimme alakertaan ja odottelimme.

Ja lopulta - tsadappaaaduidaa - iso Onnibussi ajoi laiturille ja sieltä purkautui paljon ihmisiä, joiden joukossa tuli Emännän äiti - voi kuinka IHANAAAAAA!

Sehän takasi minulle paljon paljon rapsutusta, silitystä ja hellyyden osoituksia. Myös naksujen saaminen helpottui, koska Hilkalle ei tarvi koskaan tehdä mitään temppuja. Tosin hauskuutin sitä tekemällä mangustia aina silloin tällöin.

Hilkalla oli synttärit - 85 v.

Emäntä ja Isäntä veivätkin Hilkan juhla-aterialle Meripaviljonkiin

lauantaina. 

Kotiin tultuaan ne kaikki kilvan hehkuttivat, kuinka oli hyvää ruokaa ja riittävästi ja kauniisti tarjolla ja mukavaa henkilökuntaa ja kiva paikka ja ja ja ....

Kuten kuvasta näkyy, perjantai ja lauantai olivat kovin sumuisia päiviä. Vasta sunnuntaina alkuiltapäivästä sumu alkoi kaikota ja aurinko paistoi.
Mutta ei meitä säät haitanneet. Meillä oli tekemistä runsain mitoin.

Dominon pelaamista

tekee hyvää matemaattiselle aivolohkolle iästä riippumatta.

Sukan kutimista 

näppärä Hilkka aloittaa nykyisin sukat varpaasta

Emäntä kutii kesäpuseroa.... 

Ehkä kesäksi 2023.

Tai purkaa sen ennen kesää 2016.

Minä puolestani suolistin Hilkalta saamani pehmolelun.

Alle 10 minuutista ekat suolet pihalla. JEEEEE!

Ja välillä väriteltiin aikuisten värityskirjaa.

Voi voi voi voi Hilkkaseni, niit jäit koukkuun tähän hommoon! 

Hahaaa!

Vähän meitä naurattaa!

Pääsiäisen pöytää koristivat dramaattisen väriset tulppaanit.

Kaikkien näiden touhujen ja tekemistä lisäksi kävimme tietenkin myös ulkona. Laitoimme ruokaa ja söimme hyvin hyvässä seurassa. Myös unelmatorttua (pahus, siitä jäi kuva ottamatta).

Sunnuntaina iltapäivällä veimme Hilkan takaisin Kampin terminaaliin ja iso Onnibussi hotkaisi Hilkan sisuksiinsa. Me tulimme Emännän kanssa takaisin kotiin metrolla. Jäimme Puotilan asemalla pois metrosta ja kävelimme sieltä kotiin. Teimme vielä lenkkisilmukan Rastilan rannan kävelytien ja Lokitien kautta kotiin. Oli niin hieno sää, että oli ilo ulkoilla. 

Voi Hilkka, kiitos! Oli ihanaa!

Nyt on vielä tämä toinen päästäispäivä edessä. Sää on hieno ja aurinkoinen. Emäntä ja Isäntä puhuvat jotain, että mentäisiin pitkästä aikaa Koirametsään......

Kevätpäiväntasaus

Hei ja lei ja hipheijaa

kevättä kohti leijaa

aurinko kovasti paistaa

ja maassa hyvät tuoksut haistaa!

Arvakkaa mitä!

Mulla on kesäkarva!

Jipppiiiiiiiiiii!!!!!!!!!!

Tässä postauksessa saatte vähän käsitystä, miten kaikki tapahtuu.

Lähtötilanne oli tämä: eilen illalla otettu kuva kun olen vielä pitkässä ns. talviturkissani. 

Talviturkki oli kyllä ihan jees juttu etenkin tammikuun pakkasilla. Hrrrrr - ei ole ikävä pakkasia!

Mutta kyllä minulla oli jo välillä kuuma. Yöllä varsinkin jouduin vaihtamaan paikkaa useamman kerran, kun tuli niin kuuma.

No sitten aloitetaan: pöytä keskelle lattiaa niin, että Emäntä tai Isäntä pääsee pyörimään pöydän ympäri kätevästi. Parturin kone esiin ja kaikki terät öljytään valmiiksi. 

Ensin otettiin takkuja pois saksilla. 

Sitten otetaan kone käyttöön eli  niskasta kohti peräpäätä aina yksi "rivi" kerrallaan ajetaan koneella.

Tässä alla kuvia väliaikatilanteista.

Kun kaksi tuntia olin kestänyt tätä touhua, olimmekin jo melkein valmiita. Kyllä minä sen loppujen lopuksi hyvin kestin - tai no, eihän minulla ole vaihtoehtoja! Systeemihän on se, että toinen pitää kiinni ja syöttää naksuja ja toinen ajaa karvoja. En voi oikein valittaakaan, en voi. 

Kaikesta tästä karvanajosta tulos on tässä alla:

Ja minä pääsin suoraan herkkupöytään:

nammmmm - lohta, perunaa, porkkanaa ja kesäkurpitsaa.

Ruuan jälkeen pääsin köllöttämään sohvalle ja ihana Isäntä peitteli minut villahuovan alle. Isäntä arvasi, että minulla voi olla vähän viileä olo. 

Voi kuinka rakastankaan olla villahuovan alla kun kaikki karvat on ajettu.

Sinne oli niin ihanaa nukahtaa!!!!

Koska oli tämä karvojen ajelu kuitenkin vähän raskasta....

Vähän se vaatii taas tottumista tämä uusi lyhyt turkki. Mutta hyvin meni päivälenkki, sain takin päälleni kun lähdimme ulos. Nopsaanhan ne uudet karvat myös kasvavat, joten ei tätä vaihetta kestä pitkään. Sitä paitsi nyt silitys ja rapsutus tuntuvat tosi ihanilta kun ne tuntuvat suoraan iholla. Emäntä ja Isäntä puolestaan mielellään silittävät sananmukaisesti silkkistä turkkiani. 

Ja mitä karvoille tapahtuu? No, ne ovat nyt pusseissa ja lähtevät pikapuoliin lenkkipolkujen varren lintujen pesäaineiksi. Parasta kierrätystä! Ja kuinka moni linnun poikanen onkaan onnellinen kun saa kasvaa lämpimässä Tessun karvapesässä.

Heipsatirallaa, tästä jatketaan kevättä kohti. Nyt on päivät pitempiä kuin yöt!

Ottakaa tekin kevätmoodi päälle!

Hau, wau, pus kaikille!

Vauhtipäivä

Tänään oli ihana päivä! 

Aurinko paistoi ja taivas oli sininen.

Emännällä oli vapaapäivä.

Emäntä oli luvannut, että kunhan verkkokauppa on tehty, niin vapaapäivä on ihan oikeasti vapaapäivä ja silloin tehdään ihania juttuja yhdessä. 

Menimme Uutelaan keskellä päivää.

Sää todellakin suosi!

Koirapuistossa olikin sitten vauhtia!

Hopsaa - vain yksi tassu maassa

Hipheijaa - ei yhtään tassua maassa

Hurahuhhahhei ja hullun kiilto silmissä

ja niin nopee, ettei edes kamera kerkee perässä

ja voi kuinka ihanaa on kieriä lumella

ja tehdä sekin niin vauhdilla että kamera ehtii tarkentamaan vain masun keskeltä

Hmmm - pysyykö masu paikallaan ja muu osa koiraa kierii????

Ja jotenkin vielä etupää ja takapää eri suuntiin????

Tästä alakuvasta täytyy sanoa, että emännällä ei todellakaan mennyt putkeen tämä kuvaaminen. Voi tsiisus mikä ylivalotus! Oli niin omituinen kuva, että se oli pakko laittaa tänne blogiin.

Me myös pyydämme Emännän kanssa anteeksi teiltä blogin lukijoilta kun meistä ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään. Mutta siihen on syitä: no se verkkokauppa (suoraan sanottuna, mää olen kurkkua myöten täynnä verkkokauppaa kun kaikki vapaapäivät on vaan ollut että "voi Tessu Tessu, nyt on tilanne päällä kun täytyy tää verkkokauppa saada tehtyä"). 

Toinen syy on ollut harmaus.

Kun aina on ollut harmaata, sateista, sumuista, vaalean harmaata, keskiharmaata, tumman harmaata - ei ole tehnyt Emännän mieli edes kuvata kun on niin harmaata.

Mutta ehkä tämä harmaus on jossain määrin ainakin lieventymässä. Aamulenkilläkin on jo valoisaa ja tänä aamuna yksi mustarastas liverteli iloisesti ja kirkkaasti vastapäisen talon katolla. Sillä oli jo kevättä rinnassa.

Hip hei ja wuh pus - kevättä rintaan kaikille!