keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Jouluvalmistelut osa kol

Ai niin, ei oo enää jouluvalmisteluja.
Nyt on jouluaatto.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!
Nautitaan vapaapäivistä kukin parhaaksi katsomallaan tavalla.


Niin, ja syödään herkkuja.

Wuh ja pus pus pus

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Jouluvalmisteluja osa kax - surkeeta

Rakas joulupukki!
Kun mää näin surkeena kattelen mun surkeita leluja,
anoisin kunnioittavimmin ja nöyrimmin Teitä herra Joulupukki tuomaan minulle uudet lelut näiden tilalle:

Tässä mää olen surkeena - näin surkeena mää olen, 
eikös ala vaan Herra Joulupukkiakin itkettämään tää surkeus.
Kuvatkin on niin surkeen harmaita



Ja nää mun lempilelut ne vasta surkeita onkin:

Tää on kuulkaa mun vauvalelu, mun ihan ENSIMMÄINEN lelu, 
jonka olen saanut Emännän kännäyskavereilta.  
Ja nyt mun vauvalelulammas on näin surkeassa jamassa.
BYÄÄÄÄ




Ja sitten mun pallo - yx monista - näin surkee, että tää ei oo enää edes pallo vaan joku mikä lie uuden disainin munakuppi - eikä siinäkään edes se muna pysy vaan se on surkeeta disainia.


Eiks teillekin jo tuu tippa linssiin kun luette tästä srukeudesta!
Nii-in. Mun kanssa pitää nyt ollaa niin srukee että sitten kerralla päästään tästä srukeudesta yli ja taas elämä voittaa.

Srukeeta on myös tällaiset asiat pöydällä.
Ainakin minun kannaltani.
Mutta Emännän ja Isännän pulinasta päätellen, ei ole srukeeta ainakaan heille.
Hmmmm.


Vietetään jouluviikkoa

ja hahaa - ei vaisinkaan, ei olla srukeita!

Wuh ja pus kaikille!







torstai 17. joulukuuta 2015

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Valokuvamallin vaikea elämä

Joulukuuta rakkaat lukijat!

Viikot ovat vierineet hurjaa vauhtia. Jouluun on enää kaksi viikkoa.
Kaiken muun työn ohella olen joutunut olemaan myös valokuvamallina.

Ensin Emäntä halusi kuvia, joissa on Tonttu ja minä.
Noh.

Enhän minä ollut Tonttua aiemmin tavannut, ihmettelin, että mikä otus tähän silmieni eteen putkahti.


Minä luulin, että sain uuden pehmolelun ja otin sen heti ns. käsittelyyn.





Mutta ei, Emäntä sanoi vaan, että "ei Tessu, ei koske"
arvakkaa vaan, oliko minulle vaikeaa olla koskematta!

Mutta saimme lopulta yhden onnistuneen otoksen:


Koska kyllähän minussa on kuitenkin tätä Valokuvauksellisen mallin ainesta.

Eikä nää hommat tähän loppuneet!
Emäntä halusi toisenkin joulukuvan.
Sellaisen missä me istutaan vierekkäin pusikossa ja Emännällä on tonttuhattu päässä.

No, tänään sunnuntaina oli sen verran hieno sää (=ei satanut eikä myrskynnyt) niin lähdimme porukalla kuvausretkelle. Sinne jonnekin pusikkoon, että Emäntä saisi sitä "atmosfääriä". 

Voi jessus sentään mitä turaamista,
sanon minä!!!

No - hmmmmm. Epäonnistuneita kuvia tulee aina paljon enemmän kuin onnistuneita.

Jos Emäntä oli kuvassa hyvin niin sitten minä en ollut:



Ja joskus olimme kumpikin ihan suttuja.
Oikeastaan useimmissa kuvissa....


Ja kun Emäntä oli ihan suttu
niin minä olin tosi hyvä!

Tässä alakuvassa Emäntä oli NIIN kauhean näköinen, että sen pää oli pakko leikata poikki.
Huomatkaa kuitenkin, että tällä kertaa minä olen kuvassa ihan jees. 


Mutta kun oli otettu joku 129 kuvaa, niin kyllä sieltä sitten yksi kuva kelpasi tähän Emännän ajatukseen. Huh huh, mutta oli se urakka.

Tiiättekö, ei ole helppoa hommaa olla valokuvamalli!

Kuvausten jälkeen sain palkinnon ja pääsin Uutelan Koirapuistoon riehumaan. 

Ja kyllä minä tyttö riehuin!
Siellä oli paljon kivoja koirakavereita, joiden kanssa pääsi painimaan, juoksemaan, haistelemaan, hakemaan palloa ja tekemään näitä koiralle todella tärkeitä asioita.

Kotiin tulikin sitten varsinainen Rapa-Ripa-Tessu,
joka joutui suoraan kylpyhuoneeseen ja kokovartalopesuun.


Jonka jälkeen kaaduin sohvan nurkkaan.

Zzzzzzzzz
Kauniita unia kaikille!