Juhannusta

Juhannuksen taikaa

oli ilmassa.

Siis tarkemmin sanottuna vesisadetta.

Meidän porukan juhannus meni Kaupassa. Emäntä sanoi jo kauan sitten, että juhannuksena on Kaupan huoltotauko, kun on kolme päivää "lomaa". Mutta ei se minua haitannut, Kauppaan on aina kiva mennä ja varsinkin juhannuksena, kun koko "lauma" oli kasassa. 

Juhannusaaton aamulla kävimme Emännän kanssa Hakaniemen torilla - voi hyvä tavaton, mikä vilske siellä kävi! Silloin aamupäivällä sää oli vielä hieno, jopa vähän lämmintä ja aurinko paistoi. 

Iltapäivällä kolmen jälkeen lähdimme kotiin ja vettä satoi kuin aisaa! Ja vesisadetta riittikin koko loppupäiväksi.

Onneksi olen vesikoira enkä ole vesisateesta moksiskaan.

 Ja mitä me sitten Kaupassa teimme:

No - Isäntä laittoi uuden maton ns. sosiaalitilan lattiaan. Testasin mattoa ja hyväksi havaitsin. Avustin myös maton mittaamisessa ja leikkaamisessa. 

Uudet myyntipöydät hiottiin ja öljyttiin. 

Talouspaperirulla mitattiin, onko siinä todellakin niin paljon paperia kuin etiketissä luvataan.

Samalla testattiin myös repeäisyvoima.

 Välillä Isäntä myös ehti leikkimään kanssani.

Ja tuo kummallinen muriseva mötikkä - Emäntä sanoi, että se on naksujen työstökone. Mutta luulen, että Emäntä hömpötti minua. Olenhan nähnyt tuon mötikän jo monta kertaa työn touhussa, sekä kotona että Kaupassa.  Mutta aina siinä on kyllä naksuja ympärillä - hmmm - ehkä mötikkä sittenkin liittyy jotenkin naksuihin.....

Kaupan Taiteellis-kulturellinen Johtaja

tärkeässä työssään.

Nyt perhoset koristavat

vessan ovea.

Kyllä oli Taiteellis-kulturellisella Johtajalla pähkäilyä, millaiset koristeet vessan oveen pitäisi laittaa. Kun kuulemma näistä koristeista pitäisi tulla hyvä mieli!

Ja onhan se selvää, että kun jouduin kolmena päivänä vahtimaan ja valvomaan tätä huoltotauon työn tekemistä, niin olin kyllä tosi poikki! Useaan otteeseen katselin silmäluomieni sisäpintoja.

Tällaiselle pienelle koiranpennulle kuten minä, aivan liian iso homma ja liian iso vastuu!

Vaik viime kädessä on sanottava, että hauskaa oli ja valmista tuli!

Emäntä ja Isäntä olivat tosi tyytyväisiä ja iloisia sunnuntaina iltapäivällä kun lähdimme kotiin.

Meillä oli tarkoitus mennä sunnuntaina vielä iltapäivällä Koirametsään, mutta sade vesitti suunnittelmamme. Niinpä vietimme sunnuntain loppupäivän kotosalla. Nukuttiin. Syötiin. Leikittiin. Ja pissattiin lattialle. Näin ei lopu Kotiväeltä hommat!

Taas alkaa uusi viikko, katsotaan mitä se tuo tullessaan. Ainakin tiistaina menen käymään Kaupassa Emännän kanssa. Ja kuulemma pääsen sellaiseen kyläpaikkaan tiistaina, jossa on jotain otuksia - ei koiria, vaan kissoja. Jänskättää jo etukäteen.

Hyvää viikkoa kaikille!

Wuh ja mur

Hauska viikonloppu

Jos perjantai olikin pitkästyttävä, niin viikonloppu oli taas hauska!

Menimme lauantaina aamupäivällä koirauimarannalle. Tällaistakin ihanuutta ylläpitää Helsingin kaupunki - veronmaksaja-Emäntä taas kiittää! 

Koirien uimaranta on ihan oma rantansa, joka on joka puolelta turvalliseksi aidattu. Ranta on hiekkaranta, joten se on mukavan tuntuinen.

Siellä oli hauskaa juosta hiekassa niin, että hiekka vaan pöllysi. Isäntä heitteli palloa veteen ja uskalsinkin mennä veteen vatsaa myöten. Uimaan en vielä arvannut mennä - sen aika tulee sitten kun aika on siihen kypsä - olenhan vasta vajaan kolmen kuukauden ikäinen pentu.

Mutta arvaatte varmaan, että kun pääsimme kotiin, jouduin pesupaljuun!

Sunnuntaina aamupäivällä oli synkkiä pilviä taivaalla ja vettä tihuutteli aika ajoin. Mutta koska olen koira ja minun pitää päästä pissalle, ei siinä säätä katsota! Lähdimme kolmistaan Emännän ja Isännän kanssa ulos ja Isäntä keksi, että lähdetään taas koirametsään. Näin teimme. Kumpparit vaan jalkaan Emännälle ja Isännälle ja suunta kohti koirametsää.

Siellä teimme taas kuulemma "harjoituksia" - luoksetuloa, istumista ja maahan menemistä. Osaan jo istua hienosti ja maahan käskynkin jo osaan - jos vaan maltan. Kuulemma tuota itsehillintää pitäisi opetella. Mitä on itsehillintä? Emäntä sanoo, että harjoittaa itsehillintää kaupan jäätelöaltaan vieressä.

Teimme mukavan lenkin koirametsässä, istuskelimme kaatuneen puunrungon päällä ja nautimme kesästä (ja hyttysistä). Lepäilin Emännän sylissä  kaikessa rauhassa ja keräsin voimia paluumatkaa varten. Ja Emäntä näytti niin onnelliselle!

Paluu olikin sitten suoraan pesupaljuun.

Sunnuntaina iltapäivällä menimme autolla Leenan ja Jukan luokse. Meidän piti mennä "piipahtamaan" mutta "piipahdus" kestikin neljä tuntia. No - Emäntä ja Isäntä pölöttivät Leenan ja Jukan kanssa niin, että pidin parhaimpana ottaa nokkaunet ruokapöydän alla. Mutta sitten pääsimme palloleikkeihin. Jukka on hyvä pallonheittäjä! Kiitos Jukka!

Leenalla ja Jukalla on ihana iso nurmikko, jossa oli superhauskaa juosta!

Ja kaksi palloa!

Myös Emäntä ja Isäntä kiittävät Leenaa ja Jukkaa hyvästä ruuasta, raparperipiirakasta ja mainiosta seurasta!

Nyt alkaa taas uusi viikko. Se tietää yhden Kauppapäivän, kaksi Isännän projektin valvontapäivää kotona ja kaksi Emännän vapaapäivää. Mitä tällä viikolla tapahtuu - jännittävää on odottaa!

Hyvää viikkoa kaikille!

Wuh

Pitkäveteinen perjantai

Olin tänään Kaupassa. Siellä oli tylsää. Päivän piristeenä oli vain Onni ja Into.

Onni on naapurikaupasta, 3 kk ikäinen kultaisen noutajan pentu.

Into on sitten seuraavasta kaupasta, reilu nelivuotias iso mutta niin lempeä koira. Inton piti varmaan vähän nuolla mun naamaa, mutta kertanuolaisulla se nuolaisi Emännän naaman leuasta hiusrajaan.

Meillä on siis varsinainen koirakööri kolmessa vierekkäisessä liikkeessä. Hauskaa!

Mutta olenpa taas oppinut uusia asioita!

Kaupassa on portaat parvelle ja nyt osaan mennä portaat ylös ja alas.

Katsokaa!

Nukkumaan menon rutiini

Kun kello tulee kymmenen illalla ja meillä sammuu valot, niin Isäntä sanoo mulle:

"suu kiinni, silmät kiinni, hiljaa paikallaan".

Mutta saanhan mä kuitenkin pyäriä?

Ode und Kirsten in Vuosaari

Wir hatten Gäste aus Frankfurt - es was sehr schön.

Wir haben an Ode und Kirsten Vuosaari und besonders "Aurinkolahti" (Sonnenbucht) gezeigt. 

Das Wetter war schön und der Aussicht ist auch nicht schlecht.

Diese Photos hat Ode fotografiert.

 

Nach dem Spaziergang sind wir zurück nach Hause gekommen und zusammen gegessen.

Es hat uns sehr gefreut, Ode und Kirsten, zu treffen. Vielen Dank und bis zum nächsten Mal.

Tessu, Emäntä ja Isäntä.

Wenn der Sontag vorbei war, war Tessu  fix und fertig. Total kaputt. Tessu hat den nächsten Nacht sehr gut geschlafen und es war kein Wunder - so viel ist in Tessus Leben heute passiert.

Kun tämä sunnuntai oli illassa ja vieraamme lähteet, Tessu oli kaput. Nukkui ja näki unia niin, että vinkuna ja ininä kuului ja tassut viuhtoivat moneen suuntaan. Mutta ihan varmasti Tessulla - kuten Emännällä ja Isännälläkin - oli tosi hauska päivä.

Ja sitten alkoi taas sekalainen työviikko - kotona ja kaupassa.

Nyt tiistaina kun Emäntä päivittää tätä blogia, sataa taas. Miksi aina Emännän vapaapäivänä sataa????

Koirametsässä

Voi että oli taas hauska sunnuntai! 

Es war wieder auch ein schön Sontag! 

Ensin aamulla Koirametsässä ja illalla Ode ja Kirsten tulivat käymään.

Zuerst in der Hundwald und am Nachmittag haben Ode und Kirsten uns besucht.

Aamulla läksimme Isännän ja Emännän kanssa Koirametsään.

Ja voi kun siellä oli hauskaa. Koirametsä on luonnontilassa oleva metsä, jossa on lupa pitää koiria vapaana. Paikkaa ylläpitää Helsingin kaupunki. Vaikka eihän tuollainen luonnontilainen metsä juuri ylläpitoa kaipaa. 

Emäntä sanoi, että "veronmaksaja kiittää". 

Emännällä oli kamera mukana ja tässä vähän Emännän otoksia retkeltämme.

Parkkipaikalta pääsi heti niitylle. Siellä kesäkukat jo kukkivat ja heinä oli pitkää. 

Isäntä päästi mut irti hihnasta. Pitkälle mää en uskaltanu mennä, ettei ne vaan unohda mua sitten mettään.

Arvakkaa vaa oliko siälä hauska juasta! Mää vähän luulen, että Isäntä ja Emäntä mua hömpötti, kun ne meni erilleen toisistaan ja sitten aina toinen huuteli mulle, että "Tessuuuuu, tuuuu tännneeee". Ja mää tiätysti tottelin (määhän olen kiltti koira). Ja juaksin niin pirusti toisen luakse. Ja istuin siihen toisen eteen - näin mulle on opetettu. 

Ja tätä juaksua sitten jatku ja jatku. Ja mää hölmö juaksin.

Heinikossa oli tietysti märkää  - vähän Isäntä ja Emäntä nauroi mulle. Ihmettelen, että miks.

Arvaatte varmaan, että tän reissun jälkeen jouduin sitten kotona pesupaljuun!

Sitten lähdettiin kiipeämään kallioille. Siellä olikin hyvä hengähtää hetken Isännän turvallisessa huomassa.

Emäntä kulki kameransa kanssa vähän omia polkujaan. Onneksi se pysyi näköpiirissä, ettei Emäntää tarvinnut lähteä kaukaa mun hakemaan.

  

Mää alan tottua tuohon kameran nakutukseen - linssilude? Mitä se tarkoittaa? Voisiko joku viisas sen minulle kertoa. En osaa yhdistää sanaa edes mihinkään komentoon.

Tätä sanaa kuulen entistä useammin. Merkillistä.

 

 Tutkin myös mustikkamaat. Hyvälle näyttää kesän tuleva mustikkasato. Tosin Emäntä sanoi, että "mää en kyä tänne tuu kun täälä on hyttysiä". Mutta kyä se tulee, kun mää kauniisti pyyrän.

Jotain ne puhu kans, että on olemassa jotain suppilovahveroita, joita mun pitäis kuulemma oppia etsimään. 

Syksyllä kuulemma.